Liikunta on tärkeää
Valmentaja Eila Maunu
Meidät on luotu liikkumaan
Jokainen solu tarvitsee liikettä, jotta se pystyy toimimaan koko kapasiteetilla.
Esimerkiksi meidän seitsemän sisäeritysrauhasta, jotka erittävät erilaisia hormoneja, on liikunnalla suuri merkitys.
1. Sukurauhaset(estrogeenit ja testosteroni)
2. Haima (insuliini)
3. Lisämunuaiset (adrenaliini)
4. Kateenkorva (tymosiini)
5. Kilpirauhanen (Stimuloiva- (TSH) ja vapaa kilpirauhashormoni (T4V)
6. Käpylisäke (melatoniini)
7. Aivolisäke (kasvuhormoni)
Vanheneminen ja fyysinen rappeutuminen alkavat, kun yksi tai useampi sisäeritysrauhanen ei toimi kunnolla. Liikunta ja erityisesti erilaiset jumpat pitävät ne tasaisessa toiminnassa.
Saamme iloa ja mielihyvää
Liike saa aikaan omien mielihyvähormonien, endorfiinien erityksen, joka lisää onnistumisen sekä mielihyvän tunnetta koko kehossa.
Tutkimus: Liikunta määrää onnellisuuden, eivät tulot (20.04.2011 Kauppalehti)
Suomalaisten jako onnellisiin menestyjiin ja passiivisiin tyytymättömiin on jo totta, selviää Suomalaiset 2011 -tutkimuksesta. Sen mukaan onnellisuus ei kuitenkaan riipu tulo- ja koulutustasosta vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä.
Valtaosa kuntoliikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa harrastavista vastaajista kokee terveytensä hyväksi. He ovat myös onnellisia ja tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa. Lisäksi he kokevat työssään enemmän arvostusta ja ovat tyytyväisempiä ajankäyttöönsä kuin ne vastaajat, jotka harrastavat liikuntaa alle kerran viikossa. Selvityksen mukaan vain kolmannes suomalaisista liikkuu vähintään kolme kertaa viikossa. Eniten heitä on yli 55-vuotiaissa. Kolmannes suomalaisista ei liiku edes viikoittain. Tutkimuksesta ilmenee myös, että ruokavalion terveellisyys näyttää usein liittyvän onnellisuuteen, toisin kuin ammatti, tulotaso tai sukupuoli.
Suomalaiset 2011 -tutkimuksen toteutti liikkeenjohdon konsultointiyritys Radera. Se haastatteli yli tuhat 15-70-vuotiasta suomalaista helmi-maaliskuussa.
Voimaannumme ja energiaa kuluu.
Nauttimamme tasapainoinen ruoka antaa voimaa ja rakentaa solujamme yhdessä liikkumisen kanssa. Mitä paremmat lihakset ovat sitä parempi toimintakyky ja energian kulutus. Liikunta käynnistää myös aivotoimintamme aamuisin ja näin selkeyttää ajatteluamme.
Pannaan keho kuntoon
Voimme jakaa liikkumisen kolmeen perustoimintoon, jota kehomme tarvitsee ja neljänteen, joka aiheuttaa meille kärsimystä.
1. Kestävyyskunto (kestävyysliikunta ja hyötyliikunta)
- hapen kuljetus (verenkieroelimistö)
- kestävyys liikunta parantaa veren HDL- kolesterolia sekä laskee verenpainetta
- parantaa rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa
- liikkumisessa tulee tulla hiki
2. Tuki- ja liikuntaelimistön kunto (lihaskunto ja liikkeenhallinta sekä hyötyliikunta)
- lihasvoima ja lihasten kestävyys paranee
- auttaa liikkumaan vaivattomasti
- pitää niska-selkävaivat loitolla
- ”suuri” lihasmassa kuluttaa energiaa ja vähentää näin lihomista
- pitää nivelrustot kimmoisina ja niveltä ympäröivät kudokset joustavina
3. Motorinen kunto (liikkeenhallinta ja hyötyliikunta)
- tasapaino, koordinaatio ja nopeus sekä hyvä asento ja liikkumisen hallinta
- ehkäisee tapaturmia
- antaa mielihyvän tunnetta
4. Ylikunto (alikunto, jossa lepo ja rasitus eivät ole tasapainossa)
- rasittaa sydäntä
- sotkee hormonitoiminnan
- vie ilon
Huomaa seuraavat seikat: Ulkoilma, raikas ilma ja auringon valo
Liiku ulkona aina, kun se vain on mahdollista
- kehosi kaipaa ulkoilmaa
- muista sään mukainen vaatetus
Valitse saasteeton alue, jos mahdollista
- metsä ja vesi elementti palauttaa
Liiku päivällä, auringon valolla
- auringon valo auttaa palautumaan
- keinovalo jää 25 % auringon valon palautuksesta
Kysymyksiä
Pystytkö nauttimaan hyötyliikunnasta (esim. siivoaminen on hauskaa)?
Onko hikoileminen terveyttä ja vaatiko kehosi sitä?
Onko liike, jota arkisin teet, tarpeeksi monipuolista?
Miten on venytysten laita? Muistatko pyörähdellä päivittäin?
