Viisaasti vitamiineja, keveällä kädellä kivennäisiä
Viisaasti vitamiineja, keveällä kädellä kivennäisiä
Vitamiinit ja kivennäisaineet ovat suojaravintoaineita, joita elimistö tarvitsee pieniä määriä. Erittäin vähän tarvittavia kivennäisaineita kutsutaan hivenaineiksi.
Suojaravintoaineet on löydetty pääosin niiden puutoksen aiheuttamien sairauksien "ansiosta". Osaamme yhdistää riisitaudin D-vitamiinin, keripukin C-vitamiinin ja anemian raudan puutteeseen.
Tiedetään, että kohonnut veren kolesteroli voi joissakin tapauksissa johtua myös kuparin, magnesiumin tai kromin puutteesta. Magnesiumin, kalsiumin tai kaliumin puute voi nostaa verenpainetta. Kromia ja sinkkiä tarvitaan sokeriaineenvaihdunnassi.
Immuunipuolustuksemme tarvitsee rautaa ja sinkkiä. Syöpäriski kasvaa seleenin ja sinkin puutteessa, ja riittävä kalsiumin saanti ehkäisee osteoporoosia eli luiden haurastumista.
Kultainen tasapaino
Kullakin suojaravintoaineella on oma tehtävänsä. Ne vaikuttavat myös toistensa toimintaan. Jonkin vitamiinin tai kivennäisen puutos voi haitata myös toisen normaalia toimintaa. Esimerkiksi C-vitamiini auttaa raudan imeytymistä elimistön käyttöön ja auttaa A- ja E-vitamiineja suoriutumaan tehtävistään.
Toisaalta ylimääräinen annos yhtä suojaravinnetta johtaa epätasapainoon, josta niin ikään on huonoja seuraamuksia. Liika kupari ja rauta saattavat voittaa sinkin imeytymiskilpailussa, mikä johtaa sinkin puutteeseen, vaikka sitä olisikin ravinnossa riittävästi. Saman tekee liika sinkki kuparille ja raudalle.
Ylenmääräinen C-vitamiini voi heikentää kuparin toimintaa. Kalsium ja fosfori ovat kumppanuksia niin, että liika fosfori voi johtaa kalsiumin liukenemiseen luustosta. Valkuaisaineiden liiallinen syönti voi lisätä kalsiumin eritystä virtsaan.
Hienosäätöisen tasapainon vuoksi vitamiinit ja kivennäiset on turvallisinta saada monipuolisesta ruoasta, joka koostuu kokojyväviljasta, kasviksista, hedelmistä, marjoista, kananmunista ja maitotaloustuotteista. Keinotekoinen suojaravinteiden lisäys keikauttaa herkkiä vaakakuppeja huomattavasti helpommin kuin luontaisten lähteiden syöminen.
Syö ja kuluta
Jotta saisit riittävästi suojaravintoaineita ruoastasi
1. Liiku paljon, jotta voit myös syödä runsaasti ilman lihomisen pelkoa.
2. Huolehdi ruokasi monipuolisuudesta ja syö mahdollisimman paljon tuoreita kasviksia, marjoja ja hedelmiä
Mitä vähemmän syöt, sitä tärkeämpää on ruoan monipuolisuus, jotta saisit kaikkia suojaravintoaineita riittävästi ja sopivissa suhteissa. Kevyttä työtä tekevä, joka ei harrasta liikuntaa, mutta tupakoi, käyttää säännöllisesti alkoholia ja kuittaa lounaan kahvilla ja viinerillä, ei mitä todennäköisimmin saa vitamiineja eikä kivennäisiä tarpeeksi.
Puolustusta ja radikaalia toimintaa
Tiettyjä vitamiineja ja hivenaineita kutsutaan antioksidanteiksi, (hapettumista estävä aine), koska ne estävät elimistön haitallisia hapettumisreaktioita, joiden taas uskotaan vaikuttavan riskiin sairastua mm. sepelvaltimotautiin. Tunnetuimpia antioksidantteja ovat C- ja E-vitamiini, beetakaroteeni, seleeni, sinkki ja mangaani.
Jokaisella lienee kokemusta rasvan hapettumisesta, jota kutsumme härskiintymiseksi. Härskiintynyt voi on pilalla ja käyttökelvotonta. Samankaltainen reaktio voi tapahtua ihmisen soluseinämien rasvahapoissa, ellei paikalla ole riittävästi antioksidantteja. Räjähdysmäisesti ketjureaktiona leviävän härskiintymisen aiheuttavat ns. vapaat radikaalit eli hapettavat aineet.
Mutta tässäkin pätee sanonta: ei niin pahaa, ettei jotakin hyvääkin. Elimistömme immuunipuolustusjärjestelmä käyttää hapettumisreaktiota hyväkseen tuhotessaan haitallisia bakteereja. Valkosolut kerääntyvät bakteerin ympärille ja alkavat erittää voimakkaasti hapettavia aineita. Bakteerin elämä muuttuu sietämättömäksi ja se kuolee.
Vapaita radikaaleja käytetäänkin mm. syöpälääkkeinä sairaiden kudosten tuhoamiseen. (Valitettavasti ne tuhoavat samalla tervettäkin kudosta.) Taas kerran avainsana on tasapaino. Riittävä antioksidanttien määrä pitää vapaat radikaalit kurissa.
Aiheutamme paineita antioksidanttipuolustajillemme myös elintavoillamme. Elimistöä hapettavat mm. tupakka, alkoholi, ympäristömyrkyt ja ilmansaasteet, kuten pakokaasut. Myös jotkin hivenaineet, kuten rauta ja kupari, voivat jossakin muodossa hapettaa.
Turvaa vitamiinien ja kivennäisten saanti
· syö monipuolisesti
· syö runsaasti marjoja ja hedelmiä
· syö runsaasti erivärisiä vihanneksia, perunaa ja juureksia
· syö runsaasti tuoreravintoa
· käytä vain kokojyväviljaa, vehnää, kauraa, ruista, ohraa, hirssiä, tattaria, riisiä
· syö kohtuullisesti vaihdellen eri palkokasveja, pähkinöitä, manteleita ja siemeniä
· käytä vähän maitotaloustuotteita ja kananmunia
· käytä kohtuullisesti kasviöljyjä
· ulkoile ja liiku paljon, jotta voit syödä riittävästi
· käytä vain niukasti suolaa ja sokeria
· käytä yrttimausteita
· käsittele ruoanlaitossa ruoka-aineita hellävaroen (valo, ilman happi ja kuumennus voivat tuhota suojaravintoaineita)
· käytä kasvisten suojaravinnepitoinen keitinvesi kastikkeisiin, keittoihin tai leivontanesteeksi
Vitamiineja ja kivennäisaineita tarvitaan koko elimistön hyvinvoinnin turvaamiseen, vastustuskyvyn vahvistamiseen, rakennusaineeksi, solujen, kudosten ja elinten toimintojen ylläpitoon, kemiallisten reaktioiden vauhdittamiseen, kuten
· solujen muodostumiseen, uusiutumiseen ja aineenvaihduntaan
· aivojen ja hermoston toimintoihin ja terveyden ylläpitoon, hermoimpulsseihin
· sydämen ja verenkierron toimintaan ja terveyden ylläpitoon
· luuston, lihasten ja sidekudoksen muodostumiseen ja toimintaan
· aistien toimintaan
· entsyymien ja hormonien rakentumiseen ja toimintaan
· ruoansulatukseen
· toistensa imeytymiseen
· kasvuun
· immuunipuolustukseen ja vastustuskyvyn ylläpitoon
· solujen suojaamiseen vaurioilta, hapettumisreaktioiden estämiseen
· ihon ja limakalvojen terveyteen
· veren hyytymiseen
· hapen ja hiilidioksidin kuljetukseen
· maidoneritykseen
· happo-emästasapainon ylläpitoon
· sikiönkehitykseen
· sukupuoliseen kehitykseen
· haavojen paranemiseen
· sairauksien ehkäisyyn
