Käsikirjoituksen mukaan?
Kuva © Hannu Helminen
"Totisesti, kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle." Matt. 25:40
Käsikirjoituksen mukaan?
Kaikki kokemukset arkistoituvat aivoihin.
On tutkittu, miten erilaiset kokemukset varastoituvat muistiin. Kun koehenkilön aivojen tiettyjä osia ärsytetään sähköisesti pienellä elektrodilla, hän pystyy kokemaan uudelleen tunteita ja mielikuvia, jotka ovat yhteydessä näissä aivojen osissa tallennettuihin tapahtumiin.
Havainnot ovat erittäin mielenkiintoisia, koska ne kertovat, että jonain myöhempänä ajankohtana on mahdollista tavoittaa ne tunteet, jotka ovat yhteydessä johonkin tiettyyn aikaisempaan kokemukseen.
Jokaisella on ollut sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia. Jotkut niistä muistamme yksityiskohtaisesti, toiset unohtuvat. Mutta vaikka kokemusten yksityiskohdat katoavat, tapahtuman herättämät tunteet voidaan edelleen löytää.
Lapsuudenkokemukset
Vaikeilla ja traumaattisilla lapsuudenkokemuksilla on taipumus palata tunne-elämäämme.
Jos lapsi näkee isän lyövän äitiä näiden ollessa eri mieltä, mielipide-erot voivat tuntua lapsesta uhkaavilta vielä silloinkin, kun hän on kasvanut aikuiseksi. Lapsena nähdyn vihanpurkauksen ei kuitenkaan tarvitse merkitä sitä, että kaikki ihmisten väliset erimielisyydet olisivat vaarallisia. Pelon tunne oli ehkä paikallaan isän ja äidin riidellessä, mutta niin ei ole aina. Tunteisiin ei kuitenkaan voida vaikuttaa järkisyin.
Huvipuistossa vanhempansa kadottanut viisivuotias voi saada kammon kaikkia sellaisia tilanteita kohtaan, joissa vanhemmista eroon joutuminen on mahdollista. Kun tämä viisivuotias sitten kasvaa aikuiseksi, voi huvipuistossa koettu olla jo poissa muistista, mutta silti hänestä on hyvin tärkeää, että kaikki ovat näköetäisyydellä esimerkiksi marjametsässä. Tilanteeseen liittynyt sisäinen tuskantunne ei ole kadonnut, vaikka tapahtumasta on kulunut jo 40 vuotta. Se on jäljellä ja vaikuttaa tunteisiin, asenteisiin ja käyttäytymiseen.
Kun leikkitoverit sulkevat 3-vuotiaan puuliiteriin, he luovat perustan ahtaanpaikan kammolle. Järkyttävä kokemus jättää arpia tunne-elämään, jotka näkyvät vielä aikuisenakin. Silloin ei kysymys ole enää puuliiteriin ahtautumisesta. Täynnä olevassa bussissa löytyvät saman tunteen ainekset. Tungoksessa ihmisten keskellä voi tuntua (ja tuntuu) yhtä vaaralliselta ja uhkaavalta kuin puuliiterissä 45 vuotta aikaisemmin.
Pelko on kerrostunut ja tulee esiin tilanteissa, jotka tavalla tai toisella yhdistyvät aiemmin koettuun. Eivät ainoastaan vaikeisiin kokemuksiimme liittyneet tunteet vaivaa meitä. Myös toisten kokemukset ja niihin liittyvät tunteet voivat tulla omiksemme.
Tunteiden siirtyminen
Monet kokemukset jättävät voimakkaan vaikutuksen lapsiin. Eräät tutkijat jopa väittävät, että tunne-elämän perusta luodaan jo ennen syntymää.
Jos odottavalla äidillä on vaikeaa ja hän kokee tuskantunteita, tunne siirtyy myös kohdussa olevaan sikiöön. Syntymättömistä lapsista otetut valokuvat osoittavat niiden elimistön reagoivan äidin voimakkaimpiin tunteisiin.
Lapsen kehityksen kannalta ensimmäisten elinvuosien merkitys on suurin. Juuri sinä aikana lapsi muodostaa käsityksen siitä, kuka hän on ja minkälaisia muut ihmiset ja maailma ovat. Hänellä ei ole mahdollisuutta arvioida vanhempien häntä kohtaan osoittamia asenteita ja käsityksiä. Kaikki hyväksytään tosiasioina.
Kuvittele tilannetta, jossa lapsi saa jatkuvasti kuulla:
- Että sinä sitten olet hankala!
- Joko sinä taas olet siinä!
- Olisitpa Peten tai Kaisan kaltainen!
- En jaksa enää sinun kanssasi!
- Olet surkea typerys!
- Etkö pysty tekemään mitään kunnolla!
- Onko sinun pakko olla tuollainen!
Suurella todennäköisyydellä lapsi omaksuu väitteet itseään koskevina tosiasioina. "Sinä olet paha" muuttuu ajatukseksi "Minä olen paha". "Joko sinä taas olet siinä" muuttuu ajatukseksi "Minun ei pitäisi olla täällä". "Etkö pysty koskaan tekemään mitään kunnolla" muuttuu ajatukseksi "Minä en kykene tekemään mitään kunnolla".
Vanhempien sekä myönteiset että kielteiset lausunnot lapsesta muokkaavat tämän elämää. Niistä tulee osia siihen kuvaan, joka hänellä on itsestään.
Käsikirjoitus muokkaa tulevaisuutta
Käsikirjoituksella tarkoitetaan tässä yhteydessä omaa itseä ja elämää koskevia ajatuksia ja tunteita. Näyttää siltä, että käsikirjoituksen pääsisältö kirjoitetaan ensimmäisten elinvuosien aikana. Se sisältää sen, mitä kerta toisensa jälkeen sanomme itsellemme (usein tiedostamattamme) ja joka muodostaa perustan sille, miten koemme asiat eri tilanteissa.
Omat kokemuksemme ja vanhempiemme mielipiteet voivat luoda ennakkoasenteita, joista tulee osa tätä käsikirjoitusta. Vanhempien elämässään kokemat vaikeat kokemukset voivat osaltaan vaikuttaa siihen, miten he vuorostaan suhtautuvat lapsiinsa.
Jos äitiä on loukannut se, että joku on käyttänyt hyväkseen hänen avoimuuttaan ja luottamustaan, hän voi päättää, ettei enää koskaan luota kehenkään. Hänen kokemansa siirtyy lapselle sanomana: "Älä luota kehenkään."
Väitös on tietysti väärä. On totta, että äiti on kohdannut jonkun, johon hän ei voi luottaa, mutta on väärin olla luottamatta kehenkään sillä perusteella. On ihmisiä, joihin voimme luottaa, vaikka kaikkiin emme voisikaan. Lapsi ei pysty näkemään, että hänelle siirretty asenne on valhetta. "En voi luottaa kehenkään" kirjaantuu lapsen käsikirjoitukseen. Lapsi uskoo, ettei hän voi luottaa kehenkään, koska asenne on luonnollinen osa hänen ajatusmaailmaansa.
Tällaisen käsikirjoituksen uudelleen kirjoittaminen ei ole helppoa, mutta se on mahdollista. Vaikka kohtaisimme monia, jotka osoittautuisivat luotettaviksi, emme aina pysty näkemään sitä. On vaikeampaa nähdä sellaista, joka ei ole käsikirjoituksen kanssa sopusoinnussa. Ja vaikka hyvin harvoin kohtaisimme sellaisia, joihin ei voi luottaa, kohtaaminen vahvistaa uskoamme, että käsityksemme todellisuudesta on ollut oikea.
Esimerkki käsikirjoituksesta
Elämän käsikirjoituksessa on sekä hyödyllisiä että hyödyttömiä osia. Tässä on joitakin niistä:
- Ole aina vahva.
- Elä sovinnossa kaikkien kanssa.
- Älä ajattele itseäsi.
- Älä näytä tunteitasi.
- Selviät kyllä, jos vain haluat.
Vanhemmilta tulee myös muita lapsen persoonaan kohdistuvia sanomia sinä-muodossa. Sanomat ovat vanhemmilta tulevia vihjeitä, jotka lapsi voi joko hyväksyä tai hylätä:
- Sinä olet idiootti.
- Sinä olet tyhmä.
- Sinä olet paha jne.
Jos lapsi on esimerkiksi vastaanottanut Sinä olet tyhmä -sanoman ja hyväksynyt sen, käsitys juurtuu lapseen. Ja koska lapsella on itsestään tällainen käsitys, hän usein myös toimii ennakko-odotuksen mukaisesti. Tiedostamattaan hän elää ja toimii sillä tavalla kuin sisäinen käsikirjoitus olettaa hänen toimivan. Siitä tulee itsensätoteuttava profetia. Jos käsikirjoituksessa sanotaan, etten onnistu siinä, mitä teen, epäonnistun useimmiten, jotta käsikirjoitus toteutuisi kohdallani.
Eräs poika, jolla oli Sinä olet tyhmä -käsikirjoitus, sairastui aina koepäivänä. Hän oli älykäs ja osasi sen, mitä hänen pitikin osata, mutta sairastuminen esti totuuden esille tulon. Epäonnistumalla jo etukäteen hän saattoi säilyttää mielikuvan tyhmyydestään.
Asenteen siirtäminen
Myös seuraava on esimerkki vanhemmilta lapselle tulevasta sanomasta, joka kirjataan lapsen käsikirjoitukseen. Usein vanhempien vaikeudet ja pettymykset muodostuvat asenteeksi, joka siirretään lapselle:
- Lapsena sain huomiota osakseni vain silloin, kun olin sairas ja heikko. Terveet ja vahvat eivät tarvitse huomiota osakseen.
Lapsen saavuttanut sanoma:
- Ei ole hyvä olla terve.
- Ole sairas ja heikko.
Lapsen asenne, jos sanoma hyväksytään:
- Koska tarvitsen huomiota ja huolenpitoa, minun on oltava hyvin sairas.
Koska ruumiin ja mielen välillä on läheinen yhteys, sellainen sanoma vaikuttaa immuunisysteemiin ja koko elimistöön sekä saa aikaan odotetun tilan elimistössä. Ihmisillä, joilla on "Sinun ei pitäisi olla olemassa" -tunteita, on huomattavasti suurempi riski sairastua vaikeaan masennukseen ja yrittää itsemurhaa kuin muilla. Näyttää siltä kuin käsitys "ei olla olemassa" johtaisi sellaiseen toimintaan, joka toteuttaa ajatuksen "en enää ole olemassa".
Vaikeat kokemukset ja vanhempien asenteet voivat helposti juurtua ja vaikuttaa myöhemmin tunne-elämään. Tämä ei tietenkään merkitse sitä, että kaikki vanhempien tai muiden ihmisten mielipiteet lapsista hyväksyttäisiin ilman muuta. Väsyneet ja ylirasittuneet vanhemmat voivat joskus sanoa tai tehdä asioita, joita he katuvat myöhemmin.
Useimmat lapset tulevat toimeen tavallisten arkipäivän ongelmien kanssa taistelevien vanhempien kanssa. Vaikeudet alkavat silloin, kun elämänasenteella on syvät juuret ja samansuuntaisia sanomia tulee lapselle jatkuvasti. Vanhempien kielteisten asenteiden esille tuleminen elämänkokemuksissa saavuttaa lapsen tunne-elämän helpommin.
Voidaan myös sanoa, että lapsi saa vanhemmiltaan mallin, miten eri tilanteissa tulee reagoida ja miten niihin tulee asennoitua. Tällainen oppiminen tapahtuu kokonaan tunnetasolla ja siitä ollaan harvoin tietoisia.
Käsikirjoituksen muuttaminen
Nyt tulee tämän kurssikirjeen tärkein osuus.
Kaikilla ihmisillä on tunteita ja asenteita, jotka eivät ole kaikkein parhaimpia. Vaikeat kokemukset vaikuttavat sen, että tietyissä tilanteissa pelkäämme, olemme varovaisia, syrjäänvetäytyviä, epävarmoja tai koemme syyllisyyttä ja pelkäämme kostoa.
Usein nämä tunteet ovat mielikuvituksen tuotetta, koska sen minkä aikaisemmin koimme vaaralliseksi, ei tarvitse olla sitä nyt. Se vain tuntuu siltä. Mitä voimme kyseisessä tilanteessa tehdä? Ottakaamme esimerkki käytännön elämästä. Miten väitteeseen "En voi luottaa kehenkään" tulee suhtautua?
Aina ei ole tarpeen kaivautua menneisyyteen syyn selville saamiseksi. Aina ei edes auta, että saamme tietää syyn epäluuloisuuteemme toisia ihmisiä kohtaan. Tunteiden muuttamiseksi on tärkeää tietää, miten luottamus voidaan palauttaa. Miten luottamus toisiin ihmisiin voidaan rakentaa tänään? Ratkaisu ongelmaan löytyy siitä, että uskallamme tehdä sellaista, mitä pelkäämme. Miten se onnistuu?
Pyydä jotakuta hyvin tuntemaasi henkilöä olemaan kanssasi harjoitellessasi luottamusta toiseen ihmiseen. Seiso suljetuin silmin ja kaadu taaksepäin niin, että ystäväsi ottaa sinut vastaan. Vaikka sinusta tuntuu, että et uskalla, uhmaa tunnetta ja valitse ystävääsi luottaminen. Toistakaa sama useaan kertaan. Koe, että voit tehdä sellaistakin, mitä pelkäät. Se ei olekaan vaarallista! Se vain tuntuu siltä.
Ilmaise sanoin se, mitä et uskalla tehdä. Puhu ystävän kanssa, jos jokin tuntuu sinusta vaikealta. Valitse avoimuus ja kuvaile tunteesi (pelkosi) kertoessasi siitä ystävällesi. Kerro siitä, mikä mielestäsi olisi haluamasi vaihtoehto sille, ettet luota toisiin. Kirjoita paperille, mitä asioita kertaat mielessäsi yrittäessäsi hallita ongelmallista tunnettasi
Kirjaa, milloin ja missä tilanteissa mieleesi nousee seuraavia ajatuksia:
- En voi luottaa kehenkään.
Oikaise väärä asenne tietoisesti sanomalla:
- Se ei ole totta. Häneen minä voin luottaa.
Päästä totuus sisään ja hylkää väärä käsitys. Kirjoita jälkikäteen uusi käsikirjoitus, jossa sisältö on oikea. Jos käsikirjoitus on hyvin tuhoava, ota yhteys psykologiin tai sielunhoitajaan pystyäksesi havaitsemaan, mikä asiassa on vaikeinta, ja muuta se hyväksi.
Kasvu vaatii aikaa - ja se tekee aina kipeää. Muutos ei ole helppo, mutta se on mahdollista. Käytä kaikkia sinulla olevia muutosta tukevia mahdollisuuksia: perhettäsi, työtovereitasi ja ystäviäsi, sosiaalista ryhmääsi, Jumalaa, joka on aina lähelläsi. Olet kerran itse kirjoittanut käsikirjoituksesi. Myös sen muuttaminen on sinulle mahdollista.
KYSYMYKSIÄ
1. Miten lapsuudenkokemukset vaikuttavat aikuiseen?
2. Kuinka tunteet siirtyvät toiseen ihmiseen?
3. Onko käsikirjoitusta mahdollista muuttaa?
Ilmoittaudu Elämää ja terveyttä -kurssille Media7 Raamattuopistossa tästä. Voit saada sen suorittamisesta todistuksen.
