Monenlaista stressiä
Kuva © Henrik Vänskä
"Tulkaa minun luokseni kaikki te työn työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon." Matt. 11:28.
Monenlaista stressiäMitä stressi on
Stressi vaikuttaa elimistöön
Stressi ja sairastumisalttius
Stressi ja persoonallisuus
Neuvoja stressistä kärsiville
Neuvoja työpaineen alla uupuville
Monenlaista stressiä
Kukapa ei olisi kuullut stressistä.
Ihminen voi stressaantua keskellä suurkaupungin liikenneruuhkaa tai kun työtehtäviä on joko liikaa tai liian vähän. Taloudelliset vaikeudet ja perheongelmat aiheuttavat stressiä. Myös pelot ja syyllisyydentunteet sekä suru lisäävät stressiä. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Stressitilanteita kohtaavat kaikki ihmiset, mutta kaikki eivät selviä niistä yhtä hyvin. Eroja on myös siinä, miten ihminen pystyy ehkäisemään ennalta stressin haittoja.
Toisaalta on selvää, ettei kaikki stressi ole vaarallista. Tehtävät ja haasteet ovat rikkaan ja tyydytystä antavan elämän edellytys. Elämällä täytyy olla jokin tarkoitus. Opiskelu, työ, perhe, lapsen nauru, fyysisesti vaativa patikkaretki Lapissa - kaikki nämä merkitsevät stressiä, mutta useimmat meistä emme kuitenkaan halua elää ilman niitä.
Mitä stressi on
Stressin määritelmiä on hyvin monia. Yksi niistä kuuluu: Stressi on elimistön, mielen ja tunne-elämän reaktio normaalia elämäntasapainoa järkyttävään tilanteeseen. On kuitenkin muistettava, että stressikokemus on haitallinen vasta sitten, kun siihen ei enää pysty sopeutumaan. Paljon energiaa käytetään yritettäessä toimia normaalisti stressitilanteessa. Syyn etsiminen vaivaavalle epävarmuuden tunteelle liittyy myös siihen. Usein syytä ei kuitenkaan löydetä.
Stressitilanteessa sisäinen rauha ja tasapaino sekä elämänhallinnan tunne ovat tärkeitä. Jokaisella on tarve tietää, että joku välittää hänestä ja että joku hyväksyy hänet sellaisena kuin hän on. On tärkeätä, että jokaisella on joku, joka haluaa kuunnella häntä. Ystävyys ja hyvät suhteet ovat kuin keitaita, joissa voi levätä ja koota voimia voidakseen kohdata elämän vaatimukset ja vastuun.
Taloudellinen hyvinvointi lisää turvallisuudentunnetta. Tieto sen antamasta taustatuesta auttaa silloinkin, kun jotakin odottamatonta tapahtuu. Silti monet, joilla on riittävästi kaikkea, ovat tyytymättömiä ja rauhattomia. Silloin syy saattaa olla päämäärän tai sisällön puuttuminen elämästä. Ei ole mitään syytä elää.
Stressi vaikuttaa elimistöön
Stressitilanteessa elimistö reagoi tietyllä tavalla. Näin tapahtuu esimerkiksi tilanteessa, jossa pelkäämme:
- Adrenaliinin eritys lisääntyy
- Lihakset jäykistyvät
- Sydän lyö voimakkaammin
- Sydämen syketaajuus kasvaa
- Verenpaine kohoaa
- Veren sokeripitoisuus nousee
- Veren hyytymisarvo kohoaa
- Ruoansulatus pysähtyy
- Veri kaikkoaa iholta
- Syljeneritys lakkaa
Tämä kaikki on tarpeellista fyysisen uhan edessä. Ruumiissa tapahtuvat muutokset auttavat selviämään tilanteesta. Sanotaan, että yksilö valmistautuu joko pakenemaan tai taistelemaan. Elimistön stressireaktio pyrkii suojelemaan yksilöä.
Kyseinen reaktio ei kuitenkaan tapahdu vain elämää ulkoisesti uhkaavissa tilanteissa. Myös psyykkisistä syistä aiheutunut pelko, syyllisyys ja turhautuminen saavat aikaan samanlaisen reaktion. Koska tällaiset tunteet ovat usein pitkäkestoisia ja niiden syyt ovat syvällä, yksilön verenpaine ja veren sokeripitoisuus voivat olla jatkuvasti koholla ja sydän joutua hyvinkin pitkään työskentelemään yliteholla.
Stressi ja sairastumisalttius
Stressitutkimusta varten kehitetyssä kyselykaavakkeessa mitattiin keskivertoihmisen elämässään kokemaa stressiä. Jokaiselle tilanteelle laskettiin oma stressiarvo. Testissä oli mukana sellaisia elämäntilanteita kuin läheisen kuolema, avioero, työpaikan menettäminen jne.
Pian huomattiin, että kyselykaavakkeen avulla oli helppo löytää ne ihmiset, joiden sairastumisriski oli suurin.
Avioerotilanteessa hylätyllä osapuolella oli avioeroa seuraavan vuoden aikana kaksitoista kertaa suurempi riski sairastua vakavasti kuin muilla samanikäisillä ja samaa sukupuolta olevilla yksilöillä.
Sellaisella, joka oli menettänyt puolisonsa, oli seuraavan vuoden aikana kymmenen kertaa suurempi riski sairastua vakavasti kuin muilla samanikäisillä ja samaa sukupuolta olevilla.
Tutkimuksen mukaan niistä, joiden stressiarvo oli 150, joka neljäs sairastui johonkin vakavaan sairauteen kahden vuoden sisällä. Kun stressiarvo oli 150-300, nousi sairastumisriski 50 %:iin. Jos stressiarvo oli yli 300, sairastumisriski oli 80 %.
Nämä tilastot eivät kuitenkaan osoita suoraa syy-seuraussuhdetta. Kysymys on useista eri tekijöistä.
Monet tutkijat uskovat, että pitkäaikainen stressi vähentää sairauksien vastustuskykyä, vaikka lyhytaikaisen stressin väitetään vaikuttavan päinvastoin.
Eräässä tutkimuksessa käytettiin hiiriä ja syöpää aiheuttavaa virusta. Osaa koe-eläimistä pidettiin ympäristössä, jossa oli erilaisia pelottavia ääniä, valoja ja nopeita lämpötilamuutoksia. Toinen ryhmä sai elää rauhallisessa ympäristössä. Neljäntoista kuukauden kuluttua 92 % "stressihiiristä" oli saanut syövän, toisesta ryhmästä vain 7 %.
Stressi ja persoonallisuus
Eräässä toisessa tutkimuksessa löydettiin stressisairauksille altis ihmistyyppi. Tutkimuksessa koehenkilöitä pyydettiin täyttämään yksityiskohtainen kyselykaavake, jossa heidän piti kuvailla käyttäytymistään eri tilanteissa. Vastausten perusteella tutkijat jakoivat ihmiset kahteen ryhmään: A ja B.
A-henkilöt olivat kärsimättömiä ja herkästi ärsyyntyviä. Heidän oli vaikea kestää viivytystä. He olivat kilpailuhenkisiä ja pyrkivät ylöspäin yhteiskunnassa. Sisimmältään he kuitenkin olivat epävarmoja.
B-henkilöt olivat rauhallisia. He ottivat vaikeatkin asiat vastaan hyväntuulisesti ja tuskastuivat hyvin harvoin. Heillä ei myöskään ollut tarvetta kilpailla toisten kanssa. Enimmäkseen he myös olivat tyytyväisiä elämäntilanteeseensa.
Perustutkimus lopetettiin, kun tutkijoilla oli kummassakin ryhmässä 1750 miestä, joiden ikä oli 39-59 vuotta. Tutkimus kesti 13 vuotta ja sinä aikana näistä 3500 koehenkilöstä 260 sai sydän- ja verisuonitaudin.
A-ryhmään sairastuneista kuului 195 tapausta, B-ryhmään vain 65. A-henkilöillä oli siis kolme kertaa suurempi riski sairastua.
Tutkijat ovat pyrkineet ottamaan selville myös persoonallisuuden ja syövän välistä yhteyttä. Tutkimusten mukaan sairastuvia voidaan kuvailla seuraavasti:
- He ovat usein tuskaisia ja rauhattomia, mutta eivät kerro asioistaan muille, eivät edes lähimmilleen.
- He tukahduttavat voimakkaat tunteet ja vaikuttavat siten hiljaisilta, mutta ovat usein sisäisesti rauhattomia.
Neuvoja stressistä kärsiville
Tässä on muutama yksinkertainen neuvo stressistä kärsivälle ihmiselle.
1. Pysähdy miettimään, mitä sinuna oleminen merkitsee. Onko elämäsi vain raatamista, täynnä vaatimuksia ja vastuunkantamista? Ovatko tehtäväsi haasteita vai ongelmia? Voitko iloita siitä, mitä olet saanut aikaan vai häiritsevätkö huomisen vaatimukset elämistäsi tänään? Huomaa tunne-elämässäsi tapahtuvat muutokset. Mieti erityisesti sitä, millä mielellä katsot tulevaisuuteen.
2. Stressitilanteessa tuntuu usein siltä, että "maailma kaatuu päälle" tai että "ei enää koskaan voi olla iloinen". Jos näin on, elämäntilanne on hyväksyttävä. Pahin, mitä voi tehdä, on olla kuuntelematta varoitusmerkkejä. Loppuunpalaminen ja romahtaminen voi olla lopputulos, ellei niin tee. On parempi pitää sairasloma tai järjestää muutama ylimääräinen lomaviikko kuin menettää terveys.
3. Käytä kaikki tilaisuudet rentoutumiseen, harrastuksiin tai ulkoiluun. Aikamme on rajoitettu, mutta silti voimme käyttää hyväksi eteemme avautuvat tilaisuudet. Ota selville, mitä tarpeita sinulla on. Jos haluat mennä aikaisin nukkumaan, älä ota vastaan tehtäviä, joiden takia pitää valvoa myöhään.
4. Elä stressitilanteessa hyvin säännöllistä elämää. Seuraa rutiineja. Pyri syömään, nukkumaan ja työskentelemään niin säännöllisesti kuin mahdollista. Vältä kaikkea turhaa vastuuta, myös sellaista, jonka pystyt siirtämään jollekulle toiselle. Stressitilanteessa itseään kohtaan täytyy olla ankara.
5. Huolehdi siitä, että lähelläsi on joku, jonka kanssa voit keskustella, kun tulee vaikeaa. Ystävä on kullan arvoinen ongelmatilanteessa. Vaikeiden tunteiden jakaminen toisen kanssa nopeuttaa niiden häviämisessä.
6. Keskity sellaiseen, mistä tunnet iloa ja tyydytystä. Stressitilanteessa on taipumus unohtaa ilonaiheet. Etsi niitä ja pidä niistä kiinni. Iloa voi tuoda kaunis kukka, rakas muisto, hymy tai tunnustus, ystävyys. Pidä huoli siitä, että elämässäsi on paljon tällaisia myönteisiä elämänkokemuksia.
Neuvoja työpaineen alla uupuville
Kysymyksiä, joita kiireisten ja työpaineen alla uupuvien ihmisten tulee esittää itselleen:
- Mitä päämääriä ja tavoitteita minulla on?
- Pystynkö ilmaisemaan tavoitteeni sanoin?
- Onko päämääräni saavuttaminen mahdollista aikani, kykyni ja voimani huomioon ottaen?
- Onko käsitykseni kyvyistäni todenmukainen?
- Mitä voin tehdä tänään saavuttaakseni tavoitteeni joskus tulevaisuudessa?
- Onko työpaikassani työntekijältä vaadittava työsuoritus epärealistinen?
- Pystynkö puhumaan työnantajani kanssa ongelmistani?
- Pelkäänkö vaikeita tilanteita?
- Miten reagoin epäonnistuessani?
- Uskallanko näyttää sisimpiä tunteitani toisille ihmisille?
- Ellen uskalla - mitä pelkään?
- Mitä jakaisin muiden kanssa, ellen pelkäisi?
- Pelkäänkö, että toiset saavat tietää heikkouteni?
- Mitä merkitsee olla heikko?
- Onko minulla pinnallisten ihmissuhteiden lisäksi syviä ihmissuhteita?
- Mitä rakkaus merkitsee minulle?
KYSYMYKSIÄ
1. Miten stressi vaikuttaa elimistöön?
2. Miten stressi vaikuttaa persoonallisuuteen?
3. Millaisia neuvoja tulisi antaa stressaantuneelle?
Ilmoittaudu Elämää ja terveyttä -kurssille Media7 Raamattuopistossa tästä. Voit saada sen suorittamisesta todistuksen.
